Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on yllättynyt hallituksen päätöksestä korottaa yleistä arvonlisäveroa 1,5 prosenttiyksiköllä. Ylen mukaan hallitus on kehysriihessä sopinut nostavansa yleisen ALV-kannan 25,5 prosenttiin, ja muutos on tarkoitus toteuttaa viimeistään vuoden vaihteessa. Helsingin Sanomat raportoi, että korotus toisi valtiolle noin miljardin euron lisätulot.
Arvonlisäveron perusteet
Arvonlisävero on kulutusvero, joka sisältyy lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin. Nykyinen yleinen verokanta on 24 prosenttia, ja se kattaa useimmat tuotteet ja palvelut. Elintarvikkeiden, rehujen sekä ravintola- ja ateriapalveluiden ALV on 14 prosenttia, ja tietyt tuotteet kuten kirjat ja lääkkeet kuuluvat 10 prosentin kantaan, vaikka osa niistä on siirtymässä 14 prosentin verokantaan.
Vaikutus kuluttajien kustannuksiin
Lehtinen toteaa, että yleisen arvonlisäveron korotus vaikuttaa merkittävästi kuluttajien kustannuksiin, mutta pitää korotusta tässä tilanteessa oikeana ratkaisuna. Hän huomauttaa, että vaikka kulutusverot usein koetaan pienituloisia rasittaviksi, ne todellisuudessa leviävät laajasti kaikkiin kulutustasoihin – mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat veroa.
Suomi nousemassa EU:n kärkiverottajaksi
Jos suunnitelmat toteutuvat, Suomi nousisi yhdeksi korkeimman yleisen ALV-kannan maista Euroopassa, ylittäen useimmat naapurimaansa. Vain Unkarissa on korkeampi yleinen ALV-kanta, 27 prosenttia. Tämä sijoittaisi Suomen EU:n kärkiverottajien joukkoon, mikä vaikuttaisi merkittävästi sekä kotimaiseen kulutukseen että talouteen laajemmin.
Kehysriihen jatkuvat neuvottelut
Hallitus jatkaa neuvottelujaan kolmen miljardin euron säästöistä ja veronkorotuksista. Yle ja kaikki mediat seuraavat tilanteen kehittymistä ja päivittävät tietoja sitä mukaa, kun uusia päätöksiä tehdään.
Hallituksen päätökset kehysriihessä
Hallitus on päättänyt noin kolmen miljardin euron sopeutuspaketista, josta veronkorotusten osuus on noin 1,4 miljardia euroa ja säästöjen osuus noin 1,6 miljardia. Kokonaisveroaste ei Orpon mukaan nouse, mutta verotuksen painopistettä siirretään enemmän kulutuksen verotukseen. Yleinen arvonlisävero korotetaan 25,5 prosenttiin, ja Purran mukaan on tärkeää, että nämä korotukset saadaan voimaan jo kuluvana vuonna.
Veromuutokset ja niiden vaikutukset
Makeisten arvonlisävero nousee 14 prosentista 25,5 prosenttiin, mikä koskee myös muita haittaveroja, kuten tupakkaa ja virvoitusjuomia. Essayahin mukaan tämä tuo lisää verotuloja ja voi parantaa kansanterveyttä, sillä korkeammat hinnat vähentävät haitallisten tuotteiden kulutusta. Väkevien alkoholien verotus puolestaan sidotaan kuluttajahintaindeksiin.
Ajoneuvo- ja palkkaverotus
Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa korotetaan, mutta työsuhdeautojen verotukea jatketaan neljällä vuodella. Kahden ylimmän tuloluokan palkka- ja eläketulojen verotus kiristyy, mutta työn verotusta kevennetään asteittain, painottaen pieni- ja keskituloisia.
Eläkesäästämisen ja kotitalousvähennyksen muutokset
Vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä poistetaan verotuki, joka tuo 40 miljoonan euron säästön, ja kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonan euron säästön saamiseksi. Lisäksi tehdään merkittäviä säästöjä valtionhallinnossa ja yleishyödyllisten yhteisöjen valtionavustuksissa.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden uudistukset
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta lasketaan, ja perusterveydenhuollossa sekä suun terveydenhuollossa hoitotakuut lievenevät. Asiakasmaksuja korotetaan erikoissairaanhoidossa, ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa rajataan.
Sote-asiakasmaksujen ja koulutuksen rahoituksen muutokset
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan erityisesti aikuisilta ja useita tutkintoja opiskelevilta. Työnantajan koulutusvähennys poistetaan, ja sairauspäivärahan laskentaperusteita muutetaan. Lisäksi tehdään leikkauksia kehitysyhteistyöhön, yritystukiin ja lisätään kuntien peruspalveluiden valtionosuutta.
