Kun omaa yritystoimintaa on takana markkinoinnin, myynnin ja viestinnän parissa jo 30 vuotta voinen sanoa, että kokemukseen ja tilastomatematiikkaan perustuen seuraavat havainnot pitävät paikkansa. Ne ovat myös havaintoja, jotka on hyvä tietää, jos ja kun toimii paikallisella tasolla. Moni asia on viime vuosien aikana muuttunut, mutta tässä seuraavaksi on listattu ja mietitty muutama paikalliseen yrittäjyyteen liittyvä huomio.
Yritysten määrä lisääntyy
Lohjan kaupunki on itse julkaissut luvut, joiden mukaan Lohjalle on vuonna 2022 perustettu 250 uutta yritystä ja näin Lohjalla toimisi noin 4500 yritystä. Itse tulin tänne toimimaan nimenomaan yrityspalveluiden, markkinoinnin ja myynnin kautta noin 20 vuotta sitten, ja silloin puhuttiin että Lohjalla olisi ollut noin 3000 yritystä. Vastaavasti Tilastokeskus kertoo Lohjalle perustetun vuonna 2022 Q1 ja Q2 aikana yhteensä 165 yritystä, mutta luku hämää, jos yritys ei ole vielä julkaissut tilinpäätöstä, ei sitä ole myöskään vielä tilastoitu. Vertailun vuoksi vuonna 2021 Lohjalle perustettiin peräti 313 yritystä – vastaavasti vuonna 2021 yrityksiä lopetti 204 ja vuoden 2021 lopussa Lohjalla olisi ollut Tilastokeskuksen mukaan 3521 yritystä, ja vastaavat luvut vuoden 2022 Q2 lopussa oli, että Lohjalla olisi olut 3520 yritystä….
Mutta miten yrityksiä yleensä lisääntyy nykyaikana, kun samalla voimme todistaa täysin empiirisesti, että liikehuoneistoja tyhjenee, eikä niiden tilalle enää löydy uusia yrityksiä. Paikallisissa lehdissäkään ei uusia yrityksiä hirveästi ole näkyvillä ollut, ei ainakaan tuon 250 yrityksen mittakaavoissa. Miten siis niitä yrityksiä lisääntyy paikallisesti? Pari esimerkkiä:
Ennen parturikampaamot toimivat yrityksenä, jossa oli omistaja, joka yleensä oli mukana myös päivittäisessä työssä, mutta suurin osa yrityksen kampaajista ja partureista olivat työntekijöinä tälle yritykselle. Tässä alkoi tapahtua iso muutos muutamia vuosia sitten (silloinkin oli lama), ja työntekijöistä tuli yrittäjiä, jotka nykyään tekevät saman työn, mutta useimmiten ns. vuokratuolilla maksaen sitten jollekin taholle – yleensä tälle samalle taholle, joka alunperin omisti tilat – ja näin yhdestä yrityksestä on saattanut syntyä 4-5 yritystä.. ilman että näiden uusien yritysten on tarvinnut miettiä liiketoimintasuunnitelmia, markkinointia, eläkemaksuja yms – työt ovat jatkuneet kuten ennen, mutta nyt liiketoimintariski on vain siirtynyt siltä vanhalta pomolta näille uusille yrittäjille.
Samanlainen kehitys kuin edellä on tapahtunut myös rakennusteollisuudessa ja monella muullakin alalla. Entisistä työntekijöistä on tullut yrittäjiä, mutta työt ovat jatkuneet samanlaisina entisessä paikassa – erona vain tuo riskin siirtyminen… ja se, että todella harvat näistä uusista yrittäjistä on koskaan miettinyt, mitä yrittäminen oikeastaan on, ja mitkä sen perusajatukset ovat.
Alueille on syntynyt siis paljon pieniä yrityksiä, jotka eivät oikeasti ole edes yrityksiä – ne ovat ammattilaisia, ammatinharjoittajia, joilla on oma yritys, mutta ei sellaisia yrityksiä, jotka hakevat kasvua ja kehitystä. Nämä paikalliset yritykset ovat pitkälti tekijöitä, ammattilaisia, joilla ei ole sellaista yrittämisen eteenpäin ajavaa voimaa, joka oikeasti loisi kehitystä ja kasvua Lohjalle.
Suomessa aloittaa vuosittain kymmeniätuhansia uusia yrityksiä. Patentti-ja rekisterihallituksen tilaston mukaan jopa koronavuonna 2020 Suomeen perustettiin vajaat 38500 yritystä. Niistä suurin osa, noin 20000, oli osakeyhtiöitä ja yksityisiä elinkeinoharjoittajia rekisteröitiin runsaat 16000.
Vuonna 2019 Suomessa oli 292377 yritystä, joista valtaosassa eli 93 prosentissa oli alle 10 työntekijää. Vain 0,2 prosenttia kaikista yrityksistä oli yli 250 henkeä työllistäviä suuryrityksiä.
Yrittäjiä on yhtä monenlaisia kuin on yrittäjiäkin, joita vuonna 2019 Suomessa oli 274000. Yrittäjienenemmistö on 35–64-vuotiaita, mutta moni aloittaa varsin nuorena: vuonna 2019 oli esimerkiksi 25–34-vuotiaita yrittäjiä noin 40000. Osa jatkaa pitkään, ja vuonna 2019 eläkeikäisiä, 65–74-vuotiaita yrittäjiäkin oli vielä lähes 2 000.
Yrittäjyydestä puhutaan paljon, ja se puhuminen aloitetaan jo kouluissa. Mutta onko yrittäminen todellakin sitä, että “ajetaan” entiset palkkatyöläiset yrittäjiksi – ei vaan yrittäminen on sitä, että perustetaan yritys tarjoamaan jotain enemmän tai paremmin, kuin mitä markkinoilla on tarjolla. Samalla luodaan työpaikkoja ja laitetaan raha kiertämään. Yrittämisessä on riskinsä, mutta sen vuoksi yrittäjän tulisikin pyrkiä luomaan liiketoimintaa, joka perustuu muuhunkin kuin vain yrittäjän omaan työpanokseen.
Digitalisaatio on kehittynyt nyt yli 20 vuotta
Kuinka moni muistaa kotitietokoneiden tulon 80-luvulla, tai matkapuhelinten invaasion 90-luvun alussa? Kuka mietti silloin, että olisipa kiva näpytellä tätä puhelinta ja saada vaikka ravintola-annos kotiin, tai vaikkapa se sohva sieltä Vantaalta kotiin maksettuna…. nuoremmat yrittäjät eivät tietenkään ajattele näin, mutta 2000-luku on tuonut meille verkkokaupan, mobiilimaksamisen ja sen todellisuuden missä nykyään elämme: älypuhelimet. 90-luvulla yrityksille kaupattiin nettiä tulevaisuuden kauppa-alustana, mikä varmasti lisäisi jokaisen yrityksen liikevaihtoa, ja samaa puhutaan nyt sosiaalisesta mediasta – mutta silloin 90-luvulla kun yritykset lähtivät kehittämään näitä online palveluita unohdettiin se tosiasia, että samalla avattiin ovet kansainvälisille toimijoille. Ehkä Suomessa kuviteltiin naivisti, että suomenkieli on niin vaikea, etteivät kansainväliset verkkokaupat lähde suomalaisille mitään tarjoamaan – mutta eihän se näin tietenkään ollut. Useimmat meistä verkkokauppoja käyttäneistä on ostanut myös kansainvälisistä kaupoista – suoraan kotiin toimitettuna.
Kaupan digitalisaatio on tuonut asiakkaille, myös lohjalaisille paljon enemmän valinnanvaraa, ja monesti myös mahdollisuuden tilata edullisemmin suoraan kotiin, kuin käymällä paikallisessa liikkeessä. Tämä kehitys on ollut yksi niistä isoimmista tekijöistä, miksi sitä vapaata liiketilaa on syntynyt joka puolelle – eikä vain Lohjalla, vaan koko maailmassa.
Samalla tavalla kuin 90-luvulla yrittäjät kuvittelivat internetin tuovat pelastuksen, moni yrittäjä luottaa nykyään digitalisuuteen, sosiaaliseen mediaan ja unohtaa reaalisen elämän, ja monesti myös oman suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen tärkeyden.
Elämmekö oikeasti palveluyhteiskunnassa
Jossain vaiheessa puhuttiin yhteiskunnan siirtymisestä teollisesta aikakaudesta palveluiden aikakauteen, mutta onko näin? Otetaan esimerkkinä yksi varsin tavallinen ja perustava toimenpide, eli pankissa käynti. Koska viimeksi olet käynyt pankissa, ja jos haluaisit mennä sinne, koska se on auki, tai koska voisit viedä tai hakea sieltä oikeata käteistä rahaa? Pankit nimittäin ovat vähentäneet palveluaikojaan, aivan kuten monet erikoisliikkeet ja kahvilat, mutta isot kauppakeskittymät ja supermarketit vastaavasti pyrkivät olemaan entistä enemmän auki, ja jokaisena vuoden päivänä. Ei enää nykyään ole selkeitä arkipäiviä ja pyhäpäiviä – niiden raja-aidat ovat kaatuneet jo kauan sitten ja Euroopasta kuuluu jo ajatukset 3-4 päivän työviikkoon siirtymisestä.
Palvelut ovat siirtyneet edellä mainitun digitalisaation kautta erilaisiin sovelluksiin ja meistä on itsestämme tullut itsemme palvelijoita – me käytämme sovelluksia, ja liikumme joka paikkaa älypuhelin mukanamme… ja monet yrittäjät kuvittelevat, että se digitalisaatio tuo niitä asiakkaita ja auttaa tämänkin taantuman yli.
Yrittäjä 2023 ja nykyinen liiketoimintaympäristö
Mistä sinä kuulet tai luet Lohjaa koskevat asiat? Oletko printtiä kaipaava hypistelijä, vai luetko kaiken diginä? Siitä huolimatta ja siihen perustuen on hyvä ymmärtää, että lohjalaiset käyttävät samantyylisiä palveluita kuin aina ennenkin – mutta kilpailutilanne on muuttunut digitalisaation kautta sellaiseksi, että ostettavat tuotteet voidaan tilata nykyään mistä päin maailmaa tahansa, vaikka kotisohvalta – ja palvelutkin saatetaan tilata siitä kotisohvalta – ennen soitettiin puhelintiedusteluun ja sitten sen antamaan yritykseen ja kysyttiin apua. Nykyään käytetään Googlea ja lähetetään sama kysely useampaan alan palveluliikkeeseen ja toivotaan nopeata vastausta – unohtaen edellä mainittu kehitys: ennen yrityksellä oli työntekijöitä, nykyään yritys on useasti yrittäjä – mikä on johtanut siihen, että paikallisilta yrityksiltä on vaikea saada palvelua, koska ne tunnit ovat myyty, eikä alueelle ole tullut yrittäjiä, jotka olisivat alkaneet todenteolla haalimaan markkinaosuuksia ja kasvattamaan omaan toimintaansa.
Lohjan mielenkiintoiset mahdollisuudet
Tänä vuonna Lohja täyttää 700 vuotta. Sillä asialla ei välttämättä ole suurta merkitystä lohjalaisten yritysten toiminnalle, mutta sillä on, tuleeko se Tunnin Juna ja sen myötä asema Lohjalle, ja tuleeko naapuri Inkooseen se uusi terästehdas, tai tuleeko se SSO:n suunnittelema hotelli keskustaan yms. Yritystoiminnassa vuosi on lyhyt aika, mutta nyt olisi lohjalaisilla yrittäjillä aika miettiä sen oman liiketoiminnan kehittämistä ja kasvattamista – sillä jos ja kun se juna-asema Lohjalle tulee, on hyvä olla kehittänyt sellaisen yrityksen, joka voi vastata niihin sähköposteihin, ja joka voi ottaa vastaan niitä töitä, ja kehittyä edelleen isommaksi paikalliseksi työllistäjäksi sekä veronmaksajaksi.
Me ER-tuessa voimme toimia yrittäjän apulaisena ja tukena markkinoinnin suunnittelussa, ja kenties toteuttamisessa. Meillä on vuosikymmenten aikana koottu kokemus ja alihankkijayhteydet kaikenlaisten projektien toteuttamiselle – ja paikallisesti.
