Pankkien avoimet rajapinnat ovat muuttaneet maksamista ja talouden seurantaa. Aiemmin pankkitilin tiedot näkyivät pääasiassa oman pankin palvelussa, mutta PSD2-sääntelyn ansiosta käyttäjä voi antaa asianmukaisesti hyväksytylle palveluntarjoajalle rajatun pääsyn maksutilitietoihinsa tai valtuuttaa maksun käynnistämisen. Vuonna 2026 avoin pankkitoiminta ei ole enää pelkkä tulevaisuuden lupaus vaan osa eurooppalaista maksupalvelujen arkea.
Tämä artikkeli ilmestyi alun perin vuonna 2019, jolloin PSD2:n käytännön soveltaminen oli ajankohtaista. Opas on uudistettu 30.10.2026 vastaamaan nykyistä toimintamallia. Se ei ole suositus antaa pankkitunnuksia tuntemattomalle palvelulle eikä henkilökohtaista rahoitusneuvontaa.
Mitä PSD2 ja avoin pankkitoiminta tarkoittavat?
PSD2 on EU:n toinen maksupalveludirektiivi, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua ja turvallisuutta maksupalveluissa. Avoin pankkitoiminta eli open banking tarkoittaa muun muassa sitä, että pankkien on tarjottava säännellyille kolmansille palveluntarjoajille mahdollisuus päästä verkkokäyttöisten maksutilien tietoihin asiakkaan nimenomaisella suostumuksella. Pääsy ei koske automaattisesti kaikkia pankissa säilytettäviä tietoja tai pankin muita palveluja.
Tilitietopalvelu voi esimerkiksi näyttää saman asiakkaan eri pankeissa sijaitsevat maksutilit ja tilitapahtumat yhdessä näkymässä. Maksutoimeksiannon käynnistämispalvelu puolestaan voi käyttäjän valtuutuksella käynnistää tilisiirron, jonka pankki toteuttaa. Palveluilla on eri tehtävät ja sääntelyn mukaiset oikeudet; tilitietopalvelu ei saa käyttää asiakkaan tilitietoja vapaasti mihin tahansa tarkoitukseen.
Miksi asiakas tarvitsee suostumuksen?
Pankkitili ei avaudu kolmannelle palvelulle siksi, että sovellus on asennettu puhelimeen. Käyttäjä antaa erikseen nimenomaisen suostumuksensa palveluun ja vahvistaa pääsyn pankin turvallisen tunnistamisen kautta. Suostumuksen pitää liittyä määriteltyyn palveluun ja käytettäviin tileihin. Pelkkä markkinointiviesti tai yleinen ilmoitus käyttöehdoissa ei riitä luvaksi käyttää maksutilitietoja.
Pankin toteuttamaa vahvaa tunnistamista käytetään olennaisissa tilanteissa asiakkaan todentamiseen. Tavallisesti käyttäjä vahvistaa pääsyn pankin omassa tunnistusympäristössä. Jos sovellus pyytää pankkitunnusten tunnuslukuja epäilyttävällä sivulla tai lähettämään kirjautumistiedot sähköpostilla, asiointi kannattaa keskeyttää.
Missä palveluista on hyötyä?
Kuluttajalle avoimet rajapinnat voivat helpottaa menojen luokittelua, säästötavoitteiden seurantaa ja useiden pankkitilien kokonaiskuvan muodostamista. Yritykselle ne voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi taloushallinnon automaatiossa ja kassavirran seurannassa. Hyöty riippuu palvelusta ja siitä, minkälaisen pääsyn käyttäjä antaa.
Avoimia rajapintoja voidaan hyödyntää myös verkkokaupan maksamisessa, kun hyväksytty maksupalveluntarjoaja käynnistää maksun asiakkaan puolesta. Palvelu ei saa tehdä ylimääräisiä maksutoimia omavaltaisesti eikä käyttää tilitietoja muihin kuin sallittuihin tarkoituksiin. Näin rajapinnat eivät merkitse sitä, että kaikki pankkitilit olisivat avoimesti verkossa selattavissa.
Mistä tunnistan luotettavan toimijan?
Tilitietopalvelua tai maksutoimeksiantojen käynnistämistä tarjoava toimija tarvitsee asiaankuuluvan toimiluvan tai rekisteröinnin. Toimija voi olla valvottu Suomessa tai toisessa ETA-maassa. Tiedot kannattaa tarkistaa Finanssivalvonnan ja Euroopan pankkiviranomaisen julkisista rekistereistä. Pelkkä uskottava logo, mainos tai sovelluskaupan arvostelu ei korvaa viranomaisrekisterin tarkistamista.
Ennen hyväksymistä kannattaa lukea, mihin tileihin palvelu pyytää pääsyn, kuinka pitkään se tallentaa tietoja sekä miten käyttöoikeuden voi peruuttaa. Selvitä myös palvelun hinnat, asiakastuki ja tietosuojakäytännöt. Pääsy kannattaa myöntää vain niin laajasti kuin käyttötarkoitus edellyttää.
Voiko rajapinta nopeuttaa yritysrahoitusta?
Joissakin rahoituksen hakuprosesseissa asiakas voi halutessaan antaa luvan maksutilitietojen hyödyntämiseen tulojen, menojen tai kassavirran arvioinnissa. Tämä voi helpottaa tarvittavien tietojen kokoamista, mutta lainapäätös riippuu edelleen rahoittajan arviointiperusteista. Rajapinta ei tarkoita automaattista lainalupausta eikä poista velvollisuutta selvittää rahoituksen kulut, korot ja ehdot.
Yrityksen kannattaa verrata lainojen kokonaiskustannuksia, vakuusvaatimuksia ja takaisinmaksua myös silloin, kun tietojen kerääminen tapahtuu sähköisesti. Avoin pankkitoiminta on tekninen mahdollistaja, ei itsessään osoitus lainan sopivuudesta tai edullisuudesta.
Mitä PSD3 ja PSR muuttavat?
Euroopan unioni on valmistellut PSD2-sääntelyn uudistamista uudella maksupalveludirektiivillä (PSD3) ja maksupalveluasetuksella (PSR). Uudistuksen tavoitteisiin kuuluu muun muassa petostorjunnan vahvistaminen sekä sähköisten maksupalvelujen sääntöjen yhdenmukaistaminen. Vuoden 2026 lainsäädäntöprosessin tilannetta ja uusien velvoitteiden soveltamisen ajankohtaa ei pidä sekoittaa jo käytössä oleviin PSD2-sääntöihin.
Jos yritys tarjoaa maksamiseen liittyviä palveluja, sen on seurattava viranomaisten julkaisemia soveltamisaikatauluja eikä rakennettava järjestelmiään pelkkien lakiehdotusten perusteella. Maksupalveluihin liittyvät velvoitteet ovat eri asia kuin esimerkiksi tavallisen verkkosivuston tekninen integraatio.
Muistilista palvelun käyttäjälle
- Tarkista palveluntarjoajan lupa tai rekisteröinti viranomaisrekisteristä.
- Selvitä, miksi ja mihin maksutileihin palvelu haluaa pääsyn.
- Tunnistaudu vain pankkisi turvallisen vahvistusmenetelmän kautta.
- Lue tietosuojakäytäntö ja tarkista tietojen säilyttäminen.
- Vertaile palvelumaksut, ehdot ja mahdolliset rahoituksen kokonaiskulut.
- Poista tarpeettomat käyttöoikeudet ja seuraa tilitapahtumia.
Lähteet ja lisätietoa
Euroopan komissio: maksupalvelusääntely ja uudistus; Finanssiala: PSD2:n käytännöt, päivitetty 15.4.2026; Finlex: maksupalvelulaki; Euroopan parlamentti: PSD3- ja PSR-uudistuksen eteneminen.
ER-tuki käsittelee verkkopalvelujen kehittämistä ja digitaalista näkyvyyttä myös kotisivuprojekteissa ja digitaalisen näkyvyyden palveluissa. Artikkeli päivitetty 30.10.2026.
