Suomen ja Naton yhteistyö alkoi jo 1990-luvulla, kun Suomi aloitti yhteistyön Naton kanssa sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hajosi. Yhteistyö on keskittynyt ennen kaikkea kriisinhallintaan ja turvallisuusyhteistyöhön, ja Suomi on osallistunut useisiin Naton johtamiin operaatioihin, kuten esimerkiksi Naton rauhanturvatehtäviin Balkanilla ja Afganistanissa. Nyt Suomi on sitten täysivaltainen NATO jäsenmaa.
NATO jäsenyys
NATO-jäsenyys tarkoittaa, että valtio on liittynyt sotilasliittoon nimeltä Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö (NATO), jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä turvallisuutta ja puolustusta. Jäsenyys merkitsee sitoutumista yhteiseen puolustukseen, jossa kunkin jäsenmaan turvallisuus on yhteisen turvallisuuden kysymys.
NATO-jäsenyyteen liittyy monia etuja ja velvoitteita. Jäsenmaat hyötyvät Naton tuesta ja yhteistyöstä puolustusasioissa, ja ne voivat myös osallistua Naton operaatioihin ja harjoituksiin. Jäsenmaat voivat myös käyttää Naton resursseja, kuten sotilastiedustelua, koulutusta ja teknologiaa.
Toisaalta jäsenyys edellyttää myös sotilaallista sitoutumista ja panostusta puolustusvoimiin. Jäsenmaiden on myös jaettava tiedustelutietoja ja huoltovarmuusmateriaalia Naton kanssa, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä ja luottamusta.
Jäsenyys ei myöskään ole mahdollista kaikille valtioille, sillä Nato asettaa tiettyjä kriteerejä jäsenyyden saavuttamiseksi. Jäseneksi haluavan maan on oltava demokraattinen valtio, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Jäsenmaan on myös oltava halukas sitoutumaan yhteiseen puolustukseen ja panostamaan puolustusvoimiinsa.
Suomen Valtioneuvosto
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki Naton jäsenyyttä.
Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023.
Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa sekä Suomen että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta.
Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja siten perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi on päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Suomen tavoitteena on, että myös Ruotsi on Naton jäsen mahdollisimman pian. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousee, mikä lisää alueen vakautta pitkällä tähtäimellä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kaikki Pohjoismaat kuuluvat Natoon. Ne voivat edistää niille tärkeitä kysymyksiä yhdessä liittokunnan sisällä.
Mikä Nato on?
Pohjois-Atlantin liitto Nato on vuonna 1949 perustettu monenkeskinen puolustusliitto ja keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta sekä vakautta edistävä toimija.
Natolla on 31 jäsenmaata, joista 22 kuuluu myös Euroopan unioniin.
Naton periaatteet on kirjattu Naton peruskirjaan, Pohjois-Atlantin sopimukseen, joka allekirjoitettiin vuonna 1949. Peruskirjassa on 14 artiklaa.
Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi
Yhteinen puolustus on Naton tärkein tehtävä
Naton tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisihallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.
Naton peruskirjan viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Nato ylläpitää kykyä vastata jäsenmaiden keskinäisen avunannon velvoitteesta. Tämä muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle liittokuntaa vastaan.
Jokainen jäsenmaa on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, myös sotilaallisesti. Yhteisen puolustuksen lisäksi Naton perustehtäviin kuuluvat kriisinhallintaoperaatiot sekä laajan kumppanuusverkoston ylläpitäminen.
Naton yhteinen puolustus perustuu yhteiseen sotilaalliseen komentorakenteeseen, puolustussuunnitteluun, operatiiviseen suunnitteluun ja harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato kykenee puolustamaan jäsenmaitaan tarpeen vaatiessa. Naton sotilaallinen rakenne on jäsenmaiden antaman poliittisen ohjauksen alainen.