Yritykset ja kuluttajien ostovoima Suomessa tulevina vuosina

Nyt keväällä 2023 teemme isoja päätöksiä tuleville vuosille, vuorossa on nimittäin taas eduskuntavaalit. Tulevaisuuteen voi suhtautua monella tavalla, esimerkiksi ottamalla kantaa asioihin äänestämällä. Esimerkiksi Kauppakamari on kertonut tavoitteensa eduskuntavaalit 2023- vaalien alkaessa- heillä aiheena Suomen saaminen takaisin Pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Ja onhan se totta, että mitä enemmän ansaitsemme, sitä enemmän voimme myös kuluttaa.

Miksi pitäisi äänestää eduskuntavaaleissa?

Aikuisilla on velvollisuus äänestää, koska heillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan ja politiikkaan. Äänestäminen on tärkeä tapa ilmaista mielipiteensä ja osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon. Seuraavassa on joitain syitä, miksi aikuisten pitäisi äänestää:

  • Vaikuttaminen yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen: Äänestäminen antaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten yhteiskunta toimii ja mitä politiikkaa toteutetaan.
  • Edustaa omia arvoja ja näkemyksiä: Äänestäminen antaa sinulle mahdollisuuden edustaa omia arvoja ja näkemyksiä, ja vaikuttaa siihen, miten ne otetaan huomioon päätöksenteossa. Tai ainakin olla mukana valitsemassa henkilöitä ja puoluetta joka toimii omien arvojesi mukaisesti
  • Vahvistaa demokratiaa: Äänestäminen on tärkeä osa demokratiaa ja se auttaa vahvistamaan yhteiskunnan demokraattisia periaatteita.
  • Osallistuminen yhteiskunnan ratkaisuihin: Äänestäminen antaa sinulle mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan ratkaisuihin ja vaikuttaa siihen, miten yhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa.
  • Suojele omia etuja: Äänestäminen antaa sinulle mahdollisuuden suojella omia etuja ja puolustaa asioita, joihin uskot.

Nämä ovat muutamia syitä, miksi aikuiset pitäisi äänestää. Muista, että jokaisella äänellä on merkitystä ja että sinulla on mahdollisuus tehdä ero. Äänestäminen on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa yhteiskuntaan ja politiikkaan.

Mitä parempi ostovoima – sitä paremmat sisämarkkinat Suomessa

Suomen kuluttajien ostovoima on kehittynyt merkittävästi 2000-luvulla. Tässä on joitain tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kuluttajien ostovoiman kehitykseen Suomessa:

  1. Taloudellinen kasvu: Suomen talous on kasvanut vakaasti 2000-luvulla, mikä on lisännyt kuluttajien ostovoimaa.
  2. Työllisyysaste: Työllisyysaste on parantunut ja palkat ovat nousseet, mikä on lisännyt kuluttajien ostovoimaa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2022 marraskuussa 63 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli marraskuussa 2022 saman verran kuin vuosi sitten. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 74,7 % ja 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku 6,7 %. Työllisyys paranee Suomessa, kertoo vuoteen 2024 asti ulottuva työmarkkinaennuste. Työssä käyvien ihmisten määrän kehitys jatkaa kasvu-uralla, mutta koronatoipumisen nopean vaiheen jälkeen työllisyyden kasvu alkaa hidastua vuoden 2023 lopulla. Erityisesti ikääntyneiden työllisyysaste näyttäisi kasvavan vahvasti ja pitkäaikaistyöttömien määrän lasku kiihtyvän. Nuorisotyöttömyys kutistuu tänä vuonna alimmalle tasolle sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Työllisyys kasvaa ainoastaan palvelualoilla. Osa-aikatyön kasvu on ollut hyvin voimakasta ja osaltaan selittänyt nopeaa työllisten määrän kasvua. Kokoaikatyöllä mitattuna työllisyys on kasvanut hitaammin ja on vasta nyt suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla. Jatkossa osa-aikatyön osuus ei enää ennusteen mukaan kasva. Jos kokoaikatyön osuus alkaa kasvaa, se hidastaa työllisyysasteen kasvua ennustejaksolla.
  3. Teknologian kehitys: Teknologian kehitys on mahdollistanut kuluttajien tehokkaamman ostovoiman hallinnan ja antanut heille paremmat mahdollisuudet vertailla hintoja ja tuotteita.
  4. Globalisaatio: Globalisaation myötä kuluttajilla on pääsy yhä useampiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä on parantanut heidän ostovoimaa.
  5. Eläkkeet: Eläkeläisten määrä ja eläkkeiden taso ovat nousseet, mikä on parantanut heidän ostovoimaa.

Nämä ovat muutamia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kuluttajien ostovoiman kehitykseen Suomessa 2000-luvulla. Muutokset ovat olleet positiivisia ja ovat lisänneet kuluttajien ostovoimaa ja mahdollisuuksia tehdä ostoksia. Tämä on parantanut myös yritysten mahdollisuuksia tarjota uusia ja parempia tuotteita ja palveluita

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos

Sisältö saatavilla Excel-muodossa.

* ennakkotieto

Bruttokansantuote asukasta kohti

Sisältö saatavilla Excel-muodossa.

* ennakkotieto

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Mitä sillä on väliä – ketä valitsemme eduskuntaan?

Suomen kansanedustajat vaikuttavat päätöksiin monin tavoin. Tässä on joitain tapoja, joilla kansanedustajat voivat vaikuttaa päätöksiin:

  • Esittäminen ja käsittely lainsäädäntöhankkeissa: Kansanedustajilla on mahdollisuus esittää lainsäädäntöhankkeita ja osallistua niiden käsittelyyn hallituksen ja eduskunnan komiteoissa. Tämä antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon ja vaikuttaa lainsäädäntöön, joka koskee kansalaisia ja yhteiskuntaa.
  • Äänestäminen: Kansanedustajilla on mahdollisuus äänestää hallituksen ja eduskunnan hyväksymistä lainsäädäntöhankkeista. Heidän äänestysvalintansa voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja lain sisältöön.
  • Kansalaisaloitteet: Kansanedustajilla on mahdollisuus tukea ja edistää kansalaisaloitteita, joilla kansalaiset voivat esittää poliittisia aloitteita.
  • Kansalaisille tehtävien kyselyjen vastaaminen: Kansanedustajat vastaavat usein kansalaisille tehtäviin kyselyihin ja kommentteihin poliittisista kysymyksistä. Tämä antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa kansanedustajien mielipiteisiin ja päätöksentekoon.
  • Edustaminen: Kansanedustajat edustavat kansalaisia ja heidän mielipiteitään eduskunnan ja hallituksen toiminnassa. Tämä antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

Nämä ovat joitain tapoja, joilla kansanedustajat vaikuttavat päätöksiin Suomessa. Kansanedustajat toimivat demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisten edustajina ja heidän tehtävänään on puolustaa kansalaisten etuja ja osallistua päätöksentekoon.