Suomi 100 vuotta – Kaarteen sotamuseo, Lohja

      Comments Off on Suomi 100 vuotta – Kaarteen sotamuseo, Lohja

Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan itsenäisenä Suomena. Suomi ei olisi itsenäinen ilman työtä, ponnisteluja ja välillä myös uhrauksia. Yksi itsenäisyytemme peruskivistä on toisen maailmansodan taistelut ja niistä selviytyminen itsenäisenä maana. Länsi-Uudeltamaalta löytyy Lohjalta yksityinen sotamuseo, joka kertoo tämän ajanjakson historiaa yksityiskohtaisesti nykyisille sukupolville.

– Kaikki alkoi oikeastaan jo kymmenen vuoden iässä kuunnellessani isoisäni sotamuistoja ja vähitellen kiinnostus muuttui harrastukseksi ja lopulta nykyiseen muotoonsa museoksi, kertoo Kaarteen sotamuseon omistaja ja vetäjä Kalervo Kaarre Lohjalla.

Alun perin omaksi iloksi ja Suomen historiaa kunnioittamaan tarkoitettu henkilökohtainen kokoelma kasvoi vuosien varrella niin isoksi, että Kaarre laajensi harrastuksensa käsittämään pommisuojan tilat ja kutsui sukulaisensa käymään. Tämä tapahtui vuonna 2011, mutta suuri muutos sotamuseon omassa kehityskertomuksessa tapahtui vuonna 2012 Markku Veijalaisen ja Studio55:n mukana.

Teija ja Kalervo Kaarteen kotimuseo Lohjalla on yksityisenä kotimuseona kunnianosoitus itsenäisyytemme säilyttämisen puolesta taistelleille sotiemme veteraaneille sekä muistutus Suomen kunniakkaan historiaperinteen vaalimiselle.

– Televisio-ohjelma tuotti paljon yhteydenottoja ja kyselyitä, siitä miten museoon pääsee vierailemaan ja silloin syntyi päätös avata museo myös ulkopuolisille ryhmille. Onhan se museon omalle olemassaolollekin parempi, että historiaa kerrotaan niin kuin se tapahtui kaikille aiheesta kiinnostuneille, kertoo Kaarre.

Kukkumäen ilmavalvonta-asema on museon uusinta osastoa.

Uusin laajennus valmistui toukokuussa 2017

Nyt Kaarteen kotimuseo on jälleen päässyt uuteen vaiheeseen. Museoon on lisätty uusia osastoja ja tarinaa on tullut lisää syvyyttä mm. Lauri Nissisen Mannerheim-risti sekä pienoismalli hänen lentämästä Messerschmitt Bf 109 hävittäjästään. Lauri Vilhelm Nissinen oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Nissinen lensi noin 300 sotalentoa ja ampui alas 32 vastustajan konetta kuollen itse taistelussa vuonna 1944.

– Sotamuseon uusi vaihe toi tullessaan myös paljon lisää Lohja-aihetta ja olenkin aloittanut Lohjan sotahistorian opiskelun ja lisäaineisto keräämisen. Minua auttaa se, että Lohjalta löytyy sekä historian tutkijoita että harrastajia, jotka ovat mielellään auttaneet minua löytämään tietoa.

Lohjan sota-ajasta museossa on tällä hetkellä kuvattuna niin Ruotsiin lähteneet sotalapset, Kukkumäen ilmavalvonta-asema sekä karttaa pommituksista, joiden tarkoituksena oli tuhota Virkkalassa sijainnut kalkkitehdas sekä muuntamo.

Museon esineet ovat jaoteltu osastoittain ja näitä osastoja ovat mm kaukopartion radisti, lottakanttiini, kenttäsairaala, juoksuhauta ja Lohjan omat osastot. Kaikille osastoille on ominaista yksityiskohtaiset alkuperäiset tavarat, jotka liittyivät toimintaan.

Sotalapset olivat yksi tapa, jolla naapurimaa Ruotsi auttoi Suomea sota-aikana.

 

Kerää oma ryhmä ja lähde museolle

– Vierailulle saapuvat ryhmät ovat vähintään 5 hengen ja enintään sellaisen bussilastillisen eli noin 50 henkilöä. Museokierros pitää sisällään sotamuseon lisäksi samassa rakennuksessa sijaitsevan mosaiikkigalleriakierrokset ja kokonaisuudessaan ryhmäkierros kestää noin 1,5 tuntia, kertoo Kaarre.

Sotamuseoon pääsee varaamalla ajan joko Lohjan matkailupalveluiden kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä museoon.

– Meillä on kesällä kaksi yleisöpäivää, jolloin olemme varmasti auki. Yleisöpäivänä ei ole minimi vierailijamäärää ja nämä päivät ovat 10.6 ja 5.8 molempina päivinä klo 14.00. Näiden päivien ulkopuolella museo on avoinna vain ryhmille.

– Meillä on käynyt niin koululaisryhmiä kuin mökkiläisten tuomia turisteja sekä eläkeläisryhmiä ja erilaisia kerhoja ympäri Suomea. Meille voi soittaa tai laittaa Facebook tai sähköpostiviestiä, Kaarteen Sotamuseo löytyy hyvin netistä ja meille voi päästä vierailemaan lyhyelläkin varoitusajalla, kertoo Kaarre, joka vetää museota yhdessä vaimonsa kanssa.

Kalervon ajatuksena ja ideana on esitellä historiaa sen omilla sanoilla ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti, autenttisesti nostamatta sotaa kuitenkaan jalustalle.

– Minusta on tärkeätä kertoa nykyisille ja tuleville sukupolville, millaista se sota-aika oli ja nyt seuraavassa kehitysvaiheessa paneudun entistä enemmän paikallisuuteen ja Lohjaan, kertoo Kaarre.

Kierros Kaarteen sotamuseossa ei ole vain vitriinissä olevien tavaroiden katselua, päinvastoin vitriinissä on vain harvat esineet.

– Sota-ajan esineistöä on todella laajasti esillä kiitos sekä harrastukseni että ihmisten lahjoitusten. Suurin osa esillä olevista tavaroista on kosketeltavissa ja aina aihepiireittäin esillä. Uusia esineitä laitetaan esille sitä mukaan, kun mielenkiintoisia esineitä saadaan kokoelmaan, lupaa Kaarre.

Uusien esineiden mukana tulee myös aina uusia tarinoita, joita syntyy myös vierailijoiden kertomina, joko itse koettuina tai sukulaisilta kuultuna.

Jo nyt museo on aivan erilainen kuin mitä se oli viime vuonna, joten vaikka olisitkin jo ehtinyt aiemmin käydä tutustumassa, niin nyt kannattaa lähteä tuttujen kanssa uudelle käynnille, Kalervo ja Teija toivottavat varmasti kaikki tervetulleiksi vierailulle, niin pienet kuin isot ryhmät, nuoret ja iäkkäämmät vierailijat.

Lottakanttiini on yksi sotamuseon osastoista.

Kesäkuun 4.päivä erityinen tapahtuma

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kaarteen sotamuseossa järjestetään 4.6 "Sotaveteraani kertoo sotavuosistaan" tapahtuman kello 14-15. Tilaisuuteen voi osallistua ilmoittautumalla sähköpostitse kalervo@kaarteensotamuseo.fi. Osallistujamäärä on rajoitettu 20 henkilöön, ikäraja 10 v. Yhdeksi henkilöksi lasketaan aikuinen ja yli 10 – 18v lapsi ilmoittautuessaan yhdessä. Tapahtuma on ainutlaatuinen ja on osa Kaarteen sotamuseon Suomi100-ohjelmaa.

www.kaarteensotamuseo.fi