Eduskuntavaalit alkoivat ja edessä on kohta myös Eurovaalit

Jos et ole vielä löytänyt ketä äänestät, vielä ehdit. Ennakkoäänestäminen alkaa huomenna keskiviikkona ja varsinainen Eduskuntavaalipäivä on parin viikon päästä sunnuntaina. Silloin päätetään millainen eduskunta meillä päättää asioista seuraavat neljä vuotta. Eurovaalit ovat tulossa ensi vuonna, ja silloin päätetään laajemman alueen tulevista vuosista.

Tulevaisuuden Suomi

Suomi on Euroopan unionin (EU) jäsenmaa, joka liittyi EU:hun vuonna 1995, mutta millainen on Eurooppalainen Suomi ja Suomi Euroopassa? Millainen tulee maamme olemaan EU:n jäsenenä, ja mitä on tehtävissä – seuraavat Eurovaalit ovat jo tulossa ensi vuonna.

Suomi on saanut Euroopan unionilta useita hyötyjä sen liittymisen jälkeen vuonna 1995. Tässä on muutamia tärkeimpiä etuja:

1. Talouskasvu ja työpaikat: EU:n sisämarkkinat ovat avanneet Suomelle laajemmat markkinat vientituotteille ja -palveluille. Tämä on edistänyt talouskasvua ja luonut työpaikkoja. Tämä nopeutunut maailma tarkoittaa myös sitä, että rahaliikenne on nopeutunut ja erilaiset pikavipit ja nopeat verkkolainat ovat saatavilla monista paikoista, nopeasti ja ilman henkilökohtaisia tapaamisia – siksi nykyään puhutaankin entistä enemmän oman talouden hallinnasta, ja siitä että lainanhakijan tulisi ymmärtää itse oman taloutensa tilanne paremmin kuin ennen, ja osata toimia sen mukaisesti- myös lainaa tai pikavippiä hakiessaan, sillä aina välillä arki vaatii lisärahoitusta. Oman talouden kehittämisajatuksiin liittyy myös se, että nykyään pyritään löytämään ns. passiivisia tulonlähteitä.
2. Investoinnit: EU:n rakennerahastot ja koheesiorahasto ovat auttaneet rahoittamaan infrastruktuuri- ja kehityshankkeita Suomessa. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat saaneet tukea EU:lta alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi.
3. Tutkimus ja innovaatiot: Suomi on hyötynyt EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista, kuten Horisontti 2020 ja sen jatkaja Horisontti Eurooppa. Näiden ohjelmien avulla suomalaiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat voineet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja saada rahoitusta innovaatioihin. Kaikki tapahtuu nykyään nopeammin kuin ennen – on sitten kyse ostamisesta tai myymisestä, tai siitä tiedon hakemisesta ja suoratoistolla ohjelmien katselemisesta. Tässä kaikessa iso tekijä on laajakaistat ja valokuitu – millainen vaihtoehto sinulla on käytössäsi, ja oletko tyytyväinen sen nopeuteen ja toimintavarmuuteen?
4. Koulutus ja nuorisovaihto: EU:n Erasmus+-ohjelma on tarjonnut suomalaisille opiskelijoille, opettajille ja nuorille mahdollisuuksia opiskella, harjoitella ja tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla.
5. Matkustaminen ja kuluttajansuoja: Schengen-alueen myötä suomalaiset voivat matkustaa helpommin ja ilman passintarkastuksia useimpiin muihin EU-maihin. Lisäksi EU on kehittänyt kuluttajansuojaa koskevia sääntöjä, jotka hyödyttävät suomalaisia kuluttajia esimerkiksi verkkokaupoissa asioimisessa.
6. Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta: EU:n ympäristöpolitiikka ja ilmastostrategia ovat vaikuttaneet myös Suomen ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan. Suomi on hyötynyt EU:n yhteisistä ponnisteluista ympäristön suojelussa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä siitä, mitä hyötyjä Suomi on saanut EU-jäsenyydestään. On kuitenkin huomattava, että EU-jäsenyys tuo mukanaan myös velvoitteita, kuten taloudellisen panostuksen EU:n budjettiin ja yhteisten sääntöjen noudattamisen.

EU:n rakennerahastot ja koheesiorahasto

Euroopan unionin rakennerahastot ja koheesiorahasto ovat keskeisiä rahoitusvälineitä, joiden avulla EU pyrkii edistämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota jäsenmaissa. Näiden rahastojen tavoitteena on vähentää alueellisia eroja ja auttaa heikommin kehittyneitä alueita kasvamaan ja kehittymään. Rakennerahastot ja koheesiorahasto koostuvat seuraavista rahastoista:

1. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR): Tämän rahaston tavoitteena on edistää alueellista ja taloudellista tasapainoa Euroopan unionissa. Se tukee investointeja innovaatioon, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kestävään energiaan, ympäristönsuojeluun ja infrastruktuurihankkeisiin.
2. Euroopan sosiaalirahasto (ESR): ESR keskittyy työllisyyden ja koulutuksen parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Se rahoittaa hankkeita, jotka auttavat ihmisiä saamaan parempia työpaikkoja, parantavat ammatillista koulutusta ja tukevat työllistymistä edistäviä palveluja.
3. Koheesiorahasto: Koheesiorahasto on tarkoitettu EU:n köyhimpien jäsenmaiden tukemiseen. Se rahoittaa ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurihankkeita, jotka edistävät kestävää kehitystä ja parantavat alueellista kilpailukykyä.

Näiden rahastojen varat jaetaan jäsenmaiden ja alueiden kesken monivuotisten ohjelmakausien aikana. Rahoitusta myönnetään erilaisten ohjelmien ja hankkeiden kautta, jotka on suunniteltu vastaamaan kunkin alueen erityistarpeita ja tavoitteita. EU:n rakennerahastot ja koheesiorahasto ovat tärkeä osa unionin pyrkimyksiä edistää taloudellista kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta Euroopassa.

Yritykset tarvitset välillä ulkopuolista apua

Konsultti yritykset ja konsultit tuottavat apua niiltä aloilta, millä yrittäjällä itsellään voi olla vaikeata, tai aika vain ei yksinkertaisesti riitä. Esimerkiksi apuayritykselle.fi sivusto kerää markkinointiin ja nimenomaan digimaailmaan liittyviä ongelmia yhteen, ja kenties tuottaa maksutta myös vastauksia joidenkin ongelmien ratkaisemiseksi. Pienille ja keskisuurilla yrityksille vastaus saattaisi löytyä kumppanuusmainonnan parissa.