Mistä syntyvät ei alojen uudet tuulet?

Monesti valtion tasollakin puhutaan innovoinnin tärkeydestä. Kyse on uusiutumisesta ja kyvystä uusiutua. Uusiutumisen tarve on selkeä aina vähintään silloin kun puhutaan sukupolvien murroksesta ja sama tilanne on nähtävillä jo pienellä tasolla, kun yritykseen tulee uusi pomo. Uusi pomo haluaa useasti tehdä asiat eri tavalla kuin ennen.

Näissä tilanteissa ei aina välttämättä ole kyse innovoinnista ja uuden keksimisestä. Uuden pomon kohdalla tilanne voi olla päinvastainen ja tuloksena on taantuminen. Useasti innovaatioita ei suoranaisesti synny jokaiselle alalle erikseen vaan niitä ”lainataan” naapurista.

eSportsin laineilla

Otetaan esimerkiksi maailmalla levinnyt ja satoja miljoonia käyttäjiä ja pelaajia kerännyt eSports ilmiö. Se siis perustuu tietokonepelaamiseen, johon yhdistetään joukkuepelaaminen, isot areenat, paljon katselijoita, suoratoista ja joukkueiden fanittaminen – syntyi kokonaan uusi miljardiluokan teollisuus peliteollisuuden oheen. eSportsin laineilla nettikasinot saivat myös kaipaamansa buustin ja uusia ideoita omien pelien ja omien sivustojen kehittämiseen. NetBet on ollut alalla jo todella kauan ja sekin lähti eSportsin laineiden mukana kehittämään omia palveluitaan laajalla otteella ja tulos on ollut hyvää.

Mikä eSportsissa oli sitten niitä isoimpia asioita? Ensinnäkin ennen näitä ammattilaisliigoja tietokonepelaamiseen suhtauduttiin nörttien hommana ja teinipoikien ajanvietteenä. Nyt vasta kun näiden ammattilaispeliliigojen tiimipelaajat tienaavat vuodessa samoja summia kuin jalkapalloilijat tai koripalloilijat ja tähdet pääsevät miljoonapoteille, on eSports ja tietokonepelaaminen huomioita entistä enemmän. Ennen puhuttiin sävyllä, kuinka paljon ongelmia välivaltapelit aikaansaavat, kun nyt puhutaan siitä, kuin hyvä vaihtoehto eSports on nuorelle jopa ammatiksi.

Toiset pärjäävät ja toiset ei

eSports on rajua leikkiä varsinkin korkeimmalla tasolla. Pelit perustuvat joukkuepelaamiseen ja aivan kärkikahinoissa joukkueen jokainen osa tukee toista osaa ja tuntee toisensa parhaat ja huonot puolet. eSports turnauksien pelijärjestelmä poistaa useimmiten sattuman mahdollisuuden sillä pelejä pelataan paljon eikä jalkapallosta tuttua vahinkomaalilla jatkoon tilannetta välttämättä synny.

eSports pelaaminen ei myöskään korkealla tasolla onnistu ilman tarvittavia kykyjä sekä todella kovaa harjoittelua. On laskettu, että parhaat ammattipelaajat harjoittelevat tiimin kanssa pelaamista aivan yhtä paljon kuin koripalloilijat tai jalkapalloilijat treenaavat peliä. Lisäksi parhailla joukkueilla on myös psyykkinen ja ruokavaliollinen valmennus hoidettua, puhutaan siis todella ammattilajista, ei kuitenkaan välttämättä urheilusta, mutta vakavasti otettavasta ammattimaisesta kilpailusta.

eSports on nostanut tietokonepelaajat nörteistä ammattilaisiksi, aikuisiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka eSportsin kautta ovat tulleet myös iGaming kuvioihin ja tuoneet tullessaan sekä uusia vaatimuksia, uusia ideoita ja paljon uusia teemoja. Myös vedonlyönti on ottanut maailmanlaajuisesti eSports major turnaukset listoilleen, niin paljon eri joukkueita seurataan ja niiden pelejä analysoidaan.

Formuloiden vaikutus perheautoihin

Toisaalla voisi katsoa myös autoilun kuninkuusluokan merkitystä perus perheautoon, onko sellaista? Autot, joilla ajamme ovat yhä pitkälti sitä samaa polttomoottori autoa mitä on ollut markkinoilla jo suurimman osan koko autojen historiaa. Sähköautoja tuotiin markkinoille jo alkuvuosia mutta ne eivät vain saavuttaneet sitä suosiota mitä polttomoottoriautot saavuttivat mutta nyt formuloidenkin siirryttyä hybridiaikaan koko länsimainen autoteollisuus on siirtymässä sähköautoiluun 2030-luvulla, matkalla sinne vain tapahtuu vielä paljon.

Jo näillä parilla edellä mainitulla alla huomaamme, että kehityksestä vastaavat tahot katselevat paljon myös oman alansa ulkopuolelle. Joku voi keksiä hyvän ja toimivan innovaation, josta pienellä muutoksella saadaan isoja muutoksia myös aivan eri tarkoitukseen kuin mihin keksintö alun perin oli tarkoitettu. Siksi olisi tärkeätä Suomessakin, että valtio jatkaisi tavalla tai toisella keksijöiden työn tukemista, vaikka jokainen keksintö ei lopulliseen tuotantoon pääsekään. Jatkuva innovointi on kuitenkin avain uusien kokonaisuuksien luomiselle ja käyttömahdollisuuksia voi ilmaantua ennalta arvaamattomista paikoista.

Ei kukaan 80-luvulla oikeasti kuvitellut puhuvansa kämmenenkokoiselle ruudulle videopuhelua kaverinsa kanssa maksamatta siitä omaisuuksia tai 2000-luvun alussa yksikään tietokonepelejä pelannut teini ei kuvitellut ansaitsevansa yhdestä tietokonepeliturnausvoitosta miljoonia euroja, mutta ajat muuttuvat eikä meillä ole minkäänlaista tietoa millaisessa maailmassa elämme 2030- saatikka 2040-luvulla.